Ilmastoystävällinen asuminen

Green homes -toiminnan keskiössä on vuokranantajan ja vuokralaisen välinen yhteistyö kohti ilmastoystävällisempää asumista.

Vuokranantaja voi valita huoneistoihin energiatehokkaat kodinkoneet ja optimoida asuntojen lämpötiloja älykkäiden lämmönsäätelyjärjestelmien avulla.

Vuokralainen puolestaan voi vaikuttaa kierrättämällä jätteet tarkasti ja ilmoittamalla huoltoon matalalla kynnyksellä esimerkiksi vuotavasta vesihanasta.

Energiasyöpöt kuriin

Valtaosa asumisen päästöistä aiheutuu käytetystä energiasta.

Vuokralainen voi vaikuttaa energiankäytön päästöihin omaa sähkönkäyttöään tarkastelemalla ja valitsemalla sähkösopimuksen, jossa tuotantomuotona on uusiutuva energia. Yksi tärkeimmistä asioista on muistaa sammuttaa sähkölaitteet, kuten tietokoneen näytön tai puhelimen laturin, kun niitä ei käytetä.

Kiinteistönomistajan keinoja vähentää sähkönkulutusta ovat esimerkiksi yleisten tilojen valaisimien vaihtaminen energiatehokkaisiin led-valaisimiin, liiketunnistimien asentaminen yleisiin tiloihin ja päästöttömän kaukolämmön käyttäminen. Jos vuokranantajanasi on ammattimainen kiinteistönomistaja, joka omistaa useita kokonaisia kerrostaloja, pienilläkin muutoksilla päästöjen väheneminen on merkittävää.

Lämpöinen koti

Tehokas tapa pienentää asumisen päästöjä on puuttua kodin lämmitykseen.

Kokonaisissa asuintaloissa lämmityksen energiatehokkuutta voidaan parantaa uusimalla lämmitysjärjestelmiä ja optimoimalla lämmitystä vastaamaan todellista tarvetta.

Useat ammattimaiset kiinteistönomistajat optimoivat asuntojen lämpötiloja älykkäiden lämmönsäätelyjärjestelmien avulla. Sisälämpötilat määräytyvät sääolosuhteiden, asuntojen koon ja asukkaiden määrän mukaan. Asuntojen lämpötilat pysyvät miellyttävinä, eikä asuntoja lämmitetä turhaan.

Tip tap

Yksi vessanpöntön vetäisy käyttää neljästä kuuteen litraa vettä. Keittiössä kuluu keskimäärin 19 litraa vettä päivässä. Vedenkulutuksen ehdoton ykkönen on kuitenkin peseytyminen, joka kuluttaa lähes puolet päivittäisestä veden käytöstä.

Motivan vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan kerros- ja rivitaloissa vedenkulutus henkilöä kohden on keskimäärin 120 litraa vuorokaudessa. Vedenkulutus on laskenut edellisistä mittauksista kolmellakymmenellä litralla.

Miten vedenkulutusta mitataan?

Vesimaksu on useimmissa vuokrasopimuksissa erillinen, kuukausittain maksettava lasku, joka maksetaan asukasmäärän mukaan. Vesimaksun suuruus voi perustua esimerkiksi veden arvioituun kokonaiskulutukseen.

Yhä enenevissä määrin vuokra-asunnoissa on myös huoneistokohtaisia vesimittareita, jolloin lämpimän ja kylmän veden kulutusta on mahdollista seurata jokaisen huoneiston osalta.

Ilmastoystävällistä liikkumista

Liikkuminen kotiin ja kotoa voidaan tehdä ilmastoystävällisesti julkista liikennettä käyttäen, kävellen, pyöräillen, kimppakyydein tai sähköautolla.

Ammattimaiset vuokranantajat voivat mahdollistaa erilaisia liikkumisen palveluita, kuten yhteiskäytössä olevia laatikkopolkupyöriä, sähköpolkupyöriä ja jopa sähköautoja.

Asunnon sijainnilla merkitystä

Vuokratalot sijaitsevat usein keskeisillä paikoilla, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä palveluita.

Ammattimainen vuokranantaja omistaa tyypillisesti useita kiinteistöjä eri puolilta kaupunkia. Vuokralaisilla on näin helppo valita asunto itselleen omaan arkeensa sopivalta paikalta.

Kierrätys kunniaan

Jätelain mukaan kaikkien vähintään viiden huoneiston asunkiinteistöjen tulee lajitella seka- ja biojätteet sekä kartonki-, muovi-, lasi- ja metallipakkaukset. Näiden lisäksi jätehuoneista voi löytyä myös esimerkiksi paperi- ja vaatekierrätys.

Kiertotaloutta kotiin

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotteiden uudelleen käyttöä. Arjen kiertotaloutta on esimerkiksi se, kun käyttää kaupasta ostetun muovipussin kotona roskapussina tai istuttaa tyhjään tomaattitölkkiin yrttejä.

Kiertotalouden edistäminen kuuluu yhä useamman asuntotoimijan vastuullisuustyöhön. Isojen remonttien yhteydessä vastuulliset toimijat tekevät perusteellisen purkukartoituksen, jossa käydään läpi remontoitavan talon materiaalit ja suunnitellaan niiden uusiokäyttö toisissa remonttikohteissa. Lue lisää kestävän purkamisen green dealistä.

Mikä on kierrätysprosentti?

Suomessa tavoitellaan kierrätysasteen nostoa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kierrätysaste oli 49 prosenttia vuonna 2020. Kierrätysasteeseen lasketaan jätteet, joiden käsittelytapa on joko hyödyntäminen aineena, rakenteissa tai kompostointi ja mädätys.

Kodeissa sekajätteen määrää voidaan vähentää kahdella keinolla:

1. Lajittelemalla kotona syntyvät roskat entistä tarkemmin, jotta yhä suurempi osa jätteistä päätyy jatkohyödynnettäväksi
2. Vähentämällä jätteen määrää sekä hyödyntämällä tavarat ja tuotteet mahdollisimman hyvin

Etkö tiedä, minne roska kuuluu? Katso täältä!